Kuva: Fotolia

Kannattaako hankkia 4G?

02.02.2017 16:30 - Katja Nygård - Luettu 296 kertaa

Uutta puhelin- tai nettiliittymää hankkiessasi joudut todennäköisesti päättämään, haluatko uusimman 4G-liittymän, vai pärjäätkö vanhemmalla 3G-tekniikalla. Mutta miten ne eroavat toisistaan?

Uutta puhelin- tai nettiliittymää hankkiessasi joudut todennäköisesti päättämään, haluatko uusimman 4G-liittymän, vai pärjäätkö vanhemmalla 3G-tekniikalla. Mutta miten ne eroavat toisistaan?

Mihin tavallinen liittymän käyttäjä tarvitsee 4G:tä?

4G ei ole mitään ”ammattilaisten tekniikkaa”, vaan sen hyödyt tulevat esiin ihan jokapäiväisessä käytössä. Kaikki nettisurffailusta ja kuvien lähettämisestä sosiaaliseen mediaan ja videoiden katseluun sujuu 4G:ssä jouhevammin. Paikoitellen 4G-verkolla on myös merkittävästi parempi kuuluvuus verrattuna 3G-verkkoon.

Mitä tarkoittaa 4G?

Kuten kaikkien teknisten tuotteiden, myös matkapuhelinverkkojen, yhteydessä puhutaan usein tekniikan ”sukupolvista” (=generation, G). Kun tekniikka ottaa harppauksen eteenpäin, sukupolvi vaihtuu.

Ensimmäisen sukupolven (1G) verkot olivat analogisia, eli vain puheen siirtämiseen tarkoitettuja verkkoja (esim. NMT). Toisesta sukupolvesta (2G) alettiin puhua siinä vaiheessa, kun verkot päivitettiin GSM-tekniikalla kokonaan digitaaliseksi.

2000-luvulla tiedonsiirtopalveluiden kysynnän raju kasvu vaati uuden sukupolven (3G) verkot rakennettaviksi UMTS-standardin mukaan. Viimeisin sukupolvi (4G) on lanseerattu samasta syystä: langattoman tiedonsiirron kysynnän kasvuun ei enää pystytä vastaamaan kustannustehokkaasti 3G-tekniikalla. 4G:n keskeinen ero 3G:hen nähden on suurempi kapasiteetti ja tiedonsiirtonopeus.

Tuleeko 3G:llä enää toimeen?

WhatsAppiin ja sähköpostien lukemiseen 3G-liittymä riittää oikein hyvin, mutta jos tiedonsiirtoa haluaa käyttää vähänkään enemmän, niin 4G-tekniikan edut ovat kiistattomat. Osa käyttäjistä haluaa uuden tekniikan käyttöönsä heti. Osa taas on pidempään tyytyväisiä ”vanhaan hyvään”.

Jos matkapuhelinverkko on suunniteltu ja rakennettu hyvin uusimmalla tekniikalla ja hyvillä runkoverkon yhteyksillä, myös 3G-verkko pystyy palvelemaan hyvin asiakasta.  Joissain tapauksissa 3G voi toimia jopa 4G:tä paremmin.

4G vai kiinteä laajakaista?

Kodin nettiyhteydeksi kannattaa aina ensisijaisesti harkita valokuitua tai -kaapelia, jos sellainen on saatavilla. Valokuitu- ja kaapelitekniikalla toteutetussa internetyhteydessä etuna on kapasiteetti ja yhteysnopeuden tasaisuus. Nopeallakin 4G-yhteydellä tiedonsiirtonopeus todennäköisesti vaihtelee muun verkon kuorman mukaan, eli yhteys on hitaampi silloin, kun 4G-verkkoa käytetään samaan aikaan paljon samalla alueella.

4G:n etuna on sen liikuteltavuus. Tabletit, tietokoneet ja muut laitteet tarvitsevat liikkuvassa käytössä 4G-yhteyden. Harvempaan asutussa osassa maatamme 4G on usein ainoa mahdollisuus saada kotiin yli 50Mbit/s -yhteys.

Kattaako 4G koko Suomen?

Eri matkapuhelinoperaattoreilla on hieman eri kuuluvuusalueet. Kaikilla suomalaisilla operaattoreilla on erittäin hyvät 4G-verkot. Esimerkiksi DNA:n 4G-verkko kattaa 99 prosenttia väestöstä.

Onko 4G-verkko turvallinen?

Kyllä. 4G-verkon tietoturvallisuus on erittäin korkeaa tasoa ja salauksen purkaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Milloin tulee 5G? Mitkä ovat sen erot 4G:hen verrattuna?

Tällä hetkellä EU:ssa valmistellaan jo 5G-verkkohin liittyvää sääntelyä. Lähitulevaisuudessa, kun IoT (internet of things) yleistyy, päätelaitteiden määrä tulee moninkertaistumaan ja 4G-verkkojen rajat tulevat vastaan. 5G on keino vastata kasvavaan kysyntään. 5G-tekniikassa on lisäksi panostettu paljon yhteysviiveen pienentämiseen.

5G:n tulo ei tarkoita sitä, että kaikki vanha teknologia lakkaa olemasta, vaan sitä ylläpidetään vielä pitkän aikaa. Edelleen on olemassa vielä GSM-tekniikkaakin, joka on tehoton teknologia tiedonsiirtoon, mutta sitä hyödynnetään koneiden välisessä viestinnässä, esimerkiksi etäluettavissa sähkömittareissa ja virvoitusjuoma-automaateissa.

Asiantuntija: Mikko Valtonen, Business Manager/DNA

Suosittelemme

Kilpailut

Uusimmat